Tässäpä hieman tietoiskua mun tämän hetkisestä kotikaupungista.
1) Monterreyssa on asukkaita n.5 miljoonaa eli melkein koko suomen väestö mahtuis tänne. Jotenkin jännä tunne vihdoin asua näin isossa kaupungissa. Kaupungin isouden tajuaa kunnolla vasta sillon, kun menee vuoren toiselle puolelle. Toiselta puolelta nimittäin avautuu entistä isompi kaupunki. Näitä vuoria voi tulla kyllä ikävä. Jotenkin tuntuu turvalliselta, kun vuoret ympäröi kaupungin. Eksymiseltä voikin välttyä vuoria seuraamalla, sillä joka pääilman suunnasta löytyy vuori. Kätsyä etten sanoisi!
2) Mutta vaikka vuoret kaupunkia suojaavatkin..Niin silti tulee muistaa että ollaan Meksikossa, jossa huumekauppa on iso bisnes. (Osaksi) huumebisneksien takia ihmiset ajautuu myös kidnappaamaan viattomia ihmisiä. Täällä meidän yliopistollakin koitetaan nyt paremmin varautua kidnappauksiin. Tän vuoden aikana on nimittäin yliopistonkin pihalta kidnapattu lunnaiden toivossa pari oppilasta. Nykyään meiän pitää näyttää opiskelijakortti koululle tultaessa. Mutta toi tarkastus on musta kyl vitsi, sillä tyypit ei oo turhan tarkkoja. Eilen mäkin pääsin kyl yliopistol vaikka mulla ei ollukaan minkäänlaisia henkkareita. Kuhan vähän vaan selittelee niin kyl tänne sisään pääsee. Tervetuloa siis vierailulle!
3) Kaupunginosa jossa mun maja kököttää on nimeltään San Pedro. Leikillään kaupunginosaa nimitetään myös Meksikon Beverly Hillsiksi. Syykin siihen löytyy helposti kun vähän kiertelee alueella. Jotku talot on melkein ku linnoja! Mutta meiän tönö on kyl sit ihan normi tönö, vaikka kuulemma hienosto alueella asutaankin..
4) Ötököistä riittäiskin kerrottavaa.. Olen täällä siis elämäni ensimmäistä kertaa kohdannu lentäviä torakoita. Itse asiassa torakka sana oli ensimmäinen sana, jonka opin sekä saksaksi, enkuksi ja espanjaksi. En siis tienny aiemmin tota sanaa millään vieraalla kielellä. Mitenköhän se muuten sanotaan ruotsiksi..no anyway. Onneksi lentäviä torakoita ei oo näkyny kertaakaan sisällä meiän asunnossa. Itse asiassa torakat oli meil ongelma ensimmäisen viikon ajan. Sitten me tilattiin myrkytysmiehet ja torakat katosi meiän huushollista.Mutta nyt lauantaina torakat päätti sit tehä kunnon hyökkäyksen. Loppujen lopuksi saldo oli 10 torakkaa ja nyt niitä ei oo näkyny enää ollenkaan. En ois kyl uskonu toteavani, että noihin torakoihin tottuu jollain tapaa. Tai ainakaan en saa enää yhtä hurjaa kohtausta ku ekana viikkona. Ehkä tän vaihon lopuksi mä tuon muutaman torakan muistona kotiin.. :)
5) Isoon kaupunkiin mahtuu tietysti paljon ristiriitaa. Jotku alueet kukoistaa ja niiltä alueilta löytyykin sit niitä hienoja asuntoja. Mutta jo tien toisella puolella saattaa löytyä hökkeli. Jo kaupungin keskustakin on hyvä esimerkki ristiriidoista. Kaupungin keskustaa on rakennettu ja uudistettu paljon jonkin seminaarin takia. Nyt sinne on tehty puistoalue ja kanaali. Kaunis ja romanttinen näkymä ilta-aikaan! Mutta sitten keskusta löytyy kans rähjäsempää aluetta, jossa auton ovet laitetaan ajaessakin lukkoon. Täällä tosin meksikolaisilla on tapana laittaa aina ovet lukkoon autoa ajaessa. En aina oikein tajua miksi..
Hitsi pitää jatkaa turinointia myöhemmin. Nyt on jouduttava luennolle ->
Mutta tosiaan kaikki on hyvin, vaikka en nykyään enää blogia päivitäkään. Viihdyn ja voisin kyllä jäädä tälle tielle.. Mutta pakko kai se on se Suomen tammikuun pakkaset koettava. Sisulla jos ei muulla!
Olkaa ihmisiksi!
No comments:
Post a Comment