Eilen "keskustelin" eli toisin sanoen chattailin siskokullan kaa pitkästä aikaan.. Pähkäiltiin, että josko muutettas Oulussa muutamaksi kuukaudeksi saman katon alle. Kummallakin kun on tarkoitus lähteä toukokuussa takas ulkomaille. Ratkasu ois ennen kaikkea taloudellinen. Mutta sen lisäksi yhteinen kämppä mahdollistais myös paremmin pippaloiden järjestämisen.. ;)
Hassua, sillä vielä pari vuotta sitten me oltiin molemmat niin yhteenmuuttamista vastaan. Joko meiän päät on siis pehmentyneet tai sitten me ollaan hieman aikuistuttu. Jotenkin tuntuu, ettei enää tarvi taistella sitä vastaan että me ollaan kaksosia, joiden elämänkaari näyttää menevän yllättävän samaa rataa: Me opiskellaan samaa ainetta, samassa yliopistossa, harrastetaan samoja asioita, kaveerataan samojen tyyppien kaa ja päädytään vaihtoon samaan aikaan.
Ei siis ihme, että aikasemmin ajatus asumisesta ois suorastaan ahistanu. Mutta musta tuntuu, että me ollaan molemmat päästy itsenäistymään ulkomailla ollessa. Ollaan vihdoin saatu olla yksilöitä. Eli jos aiemmin totesin, että matkailu avartaa niin pakko todeta että se myös kasvattaa!
P.S Suosittelen lukemaan sarpsan kakka-tarinan osoitteessa http://sipulisari.blogspot.com/
2 comments:
Me ollaan sekä pehmennytty että kypsytty. Ehkä kolmen vuoden ero autto asiaa. Mutta tosissaan loppu elämän asumisratkasua tästä ei siltikään ikinä saa! :D
Atomikaksoset jyrääää! Oot rakas...
Niin ja toivotaan, että meidän tulevassa asunnossa toimis ainakin vessa kohtuullisen kunnolla ;)
Post a Comment