Deutschland, are you ready?! Here I come!

Viuh, on ehkä ajankohtasta hieman päivittää kuulumisia. Jotenkin blogin kirjoittaminen unohtuu, vaikka varmasti täälläkin arjessa tapahtuu pienen pieniä asioita, joista voisi teille purkautua. Mutta jotenkaan ei ole tarvetta kirjoitella tänne yhtä usein kuin mitä kirjoitin ollessani vaihdossa.

Mutta siirryn asiaan ilman sen suurempia esileikkejä. Eli rakkaat lukijapalleroni, minulla on teille oikein hulvattoman vallottaman überhyviä uutisia! Mä sain tässä pari tuntia sitten puhelun Saksasta, eikä mikä tahansa puhelu ollutkaan. Luurin toisessa päässä oli nimittäin minun tuleva työnantajani: "Spreche ich mit Frau Pesonen.." Jawohl, täällä puhuu rouva Pesonen! :) Puhelu tuli ihan puun takaa, sillä se tuli tuntemattomasta numerosta. Minulla ei siis aluksi ollut aavistustakaan, mistä päin maailmaa puhelu tuli. Hetken ajattelin jopa olla vastaamatta, mutta onneksi vastasin..

Tää päivä on kyllä täynnä hyviä puhelinsoittoja. Nimittäin ekaks rakas siskoni Sarppa sai puhelinhaastattelun päätteeksi tietää pääsevänsä ens kesäksi töihin Amerikkaan ja sitten kämppikseni sai puhelun, jossa hänelle tarjottiin oman alan töitä lahtelaisesta arkkitehtifirmasta. Me kerettiin sen takia jo kämppiksen kaa kilistellä punkkulaseja. Ja sitten kaiken kruunasi puhelu Saksasta. On se puhelin hieno keksintö!

Hassua on myös se työpaikka jonne mä meen. Se on nimittäin pienen kylän hampurilaisgrilli, jonka yhteydessä on myös jätskipaikka ja kahvila. Valotuksena niille, jotka eivät vielä tajunneet mitä hassua siinä on. Mä olen mun synkässä synkässä menneisyydessäni työskennellyt kuusi kesää Kuusamon grillikioskissa ja kesäkahvilassa. Eli olen siis tottunut kuulemaan ja ennen kaikkea tulkitsemaan sitä suomeksikin kutsutta kieltä, jota nälkäiset maistissa olevat jormat ja martat puhuu. Uskon, että sen kokemuksen turvin pystyn ymmärtämään myös pohjois-saksalaisia.

Eli mä siis periaatteessa vaan vaihan maata ja jatkan saman työn merkeissä Saksassa. Työasuna farkut ja sininen tai valkonen t-paita eli sama väriyhdistelmä kuin Kuusamon Torin Grillillä. Kaikki on jopa pelottavan samankaltaisen kuulosta. Työ ei siis varmastikaan ole niitä hehkeimpiä, mutta senhän mä tiesin jo työtä hakiessani. Tärkeintä on, että saan tehä töitä Saksassa ja asua taas saksan kielisessä ympäristössä. Mä haen seikkailuja ja elämänkokemuksia, joita ens kesä varppina tarjoaa. Hei beibet, mä pääsen taas maailmalle!