Kohta vuosi 2007 on historiaa. Kliseisesti sanoen on pakko todeta ajan hurahtaneen aivan liian nopeasti! Samaan syssyyn voinen vielä todeta, että takana on kaiken kaikkiaan muistorikas ja mahtava vuosi!
Tuntuu jotenkin oudolta ajatella, että vielä vuosi sitten meikäpoika oli vaihdossa Saksassa. Kevät ja kesä on täynnä vaihtokokemuksia ja tää syksy menikin taas totutellessa arkeen Oulussa. Arkeen, johon kuuluu myös opiskelua! Tosin vaihtarit, joihin tutustuin ESN:n ja Venäjän reissun kautta, muuttivat loppusyksyn kuvioita: Omien vaihtarikavereiden kaa tuli viimesinä viikkoina pidettyä muun muassa vihta- (joku sanoo vasta-) iltama, laatikkoruoka-iltama (vieläkään laatikkoruoat ei kuulu mun suosikkipöperöihin) sekä pullanpaistopileet. Tuli siis leivottua vaihtareiden kaa normaalien korvapuustien lisäksi oluella ja suomalaisella "kansallisjuomalla" eli Ruskalla maistettuja korvapuusteja. Sitten lähettiin porukalla Onnelaan. Oon käyny Onnelassa nyt kolme kertaa. Mutta silti en ainakaan vielä myönnä, että Onnela viehättäs mua millään tavalla. Näyttää vaan siltä, että kaikki vaihtarit menee sinne. Lisään herkullisen hyvännäköiset vaihtarit menee sinne. Joten...mitä muita vaihtoehtoja mulla oikein jää. ;)
Jo jonkin aikaan mun kiinnostuksen kohteet on aina olleet ulkomaalaisia. Jotenkin mulla on vaan ollut semmonen kutina, että... Mä oon elänyt semmosessa kansainvälisessä pölypilvessä ja nostanu ulkomaalaiset kollit jonkinlaiselle jalustalle. Mua kiinnostas kokea, voiko suhde ilman omaa äidinkieltä olla tasa-arvoinen. Toisin sanoen tulisinko mä suhteen syventyessäkin aina ymmärretyksi tai tulisko kulttuurierot väliin. Mä olen yhä kiinnostunut asiasta. Tosin tänä syksynä ihastuin piiiitkästä aikaan suomalaiseen. Ihastus meni nopeesti ohi ilman, että kyseinen tyyppi edes huomasi mun kiinnostuksen. Mutta se ei ollutkaan asian juju. Vaan tärkeintä ja positiivista oli huomata, että että Oulusta löytyy myös mun makuun sopivia suomalaisia kolleja!
No nyt oon siis tilittänyt/tylyttänyt viimestä kertaa tälle vuodelle. Aluksi ku aloin kirjottaa, mulla oli paljonkin selitettävää. Toisin sanoen oisin halunnut puhua syvällisiä, kertoa mitä mielessä liikkuukaan. Mutta nyt en vaan jotenkin saa kaikkia mielen päällä olevia ajatuksia kirjotettua. Apua, tuntuu etten mä enää osaa kirjottaa. Toisaalta eihän teidän kaikkea tarvitsekaan tietää. ;)
Näyttää siltä, että tän tekstin pääpointti oli miehet! Vaikkakin mun piti aluksi kelata tätä mennyttä vuotta :) Mutta perustelukin on ihan helppo, mulla on suklaanälkä päällänsä! Kauheeta ku ekaksi jouluna syö kasan suklaata ja sitten loppuvuodesta kärsii suklaanikkiksistä.
Onneksi kohtaa alkaa vuosi 2008 toisin sanoen sitten alkaa parempi ja terveellisempi elämä!
Sunday, December 30, 2007
Sunday, December 02, 2007
From Russia with love..
Hupsheijaa, tässähän on mennytkin jo tovi viime kirjoituksesta. Syksy on vaan jotenkin hurahtanu ohi ja yhtäkkiä sitä huomaakin, että jouluun on enää 22 päivää. Tosin ennen kuin joululomalle pääsee edessä on vielä 7 tenttiä..
Tää viikonloppu on oikeesti menny vaan nukkuessa. Käsittämätöntä, kuinka paljon ihminen voi nukkuakaan. No mun puollustuksena tälle tylsältä kuulustavalle viikonlopulle on se, että takana on rankka vodkanhuuruinen Venäjä. Palasin nimittäin perjantaina klo.3 aikaan takas tänne Ouluun. Tiivistettynä vois sanoa, että mulla on semmonen fiilis niin kuin oisin kokenut vaihtosyksyn yhden viikon aikana! Tuli taas elettyä ihan kunnolla!
Tuntuu vaikeelta selittää, miksi viime viikko oli niin mahtava. Viikko kostuu nimittäin kaikista pienistä hetkistä, jotka teki kokemuksesta kokemuksen arvoisen. Käytiin porukalla sirkuksessa, baletissa, syömässä, kattomassa nähtävyyksiä ja hurviteltiin limusiinilla baariin.. Melkein kaikki on nimittäin Venäjällä mahdollista.. Mutta koitan koota nää mun hyvin väsyneet ajatukseni ja kertoa matkasta vähän järjestelmällisemmin. ->
Viime viikon perjantai aamuna lähettiin n.40 vaihtarin kaa vallottamaan Moskovaa ja Pietaria. Köröteltiin bussilla Lahteen ja sieltä hypättiin Moskovaan menevään yöjunaan. Junassa alkokin sit tutustua paremmin porukkaan. Käsittämätöntä, mutta jo kaksi olutta alko tuntua päässä! Myöhemmin hokasin oluen olleen 9 prossasta, joten ei ollu ihme, että ne vähän alko jo naurattaa.
En yhtään valehtele sanoessani, että matka Oulusta Moskovaan meni ihan mielettömän nopeasti! Mieleen jäi varsinkin junamatka, jossa suomalaiset tullimiehet koitti opettaa suomalaisille atomikaksosille, miten tuppea pelataan. :)
Moskovasta mieleen jäi erityisesti se, ettei kaupungissa ollu kaduilla viemärijärjestelmää. Kadut oli siis loskasia ja paskasia. Liikenneruuhkat on kans ihan käsittämättömiä. Tyypit ostaa 300-400 eurolla ajokortin ja lähtee liikenteen sekaan -> onnettomuuksia, lisää autoja liikenteessä. Ruuhkat kuulemma senkun pahenee, eikä kukaan tee asialle mitään. Moskova on ristiriitanen kaupunkin. Liian suuri kaupunki, jossa löytyy myös kauneutta.
Parin yön jälkeen matka jatkui Pietariin, joka ehkä miellytti mua enemmän. Mieleen painuvin ilta oli ehottomasti Russian Dinner-party. En oo oikeesti ikinä juonu noin paljon raaka vodkaa! Tosi fiksua vetää tommoset läret jossain Venäjällä. Seuraavana päivänä sain sit keretä mun kamppeita kahesta eri huoneesta. Oltiin nimittäin porukalla jatkettu baarin jälkeen pippaloita parissakin erissä hotellihuoneessa. Mulla oli tosin mielikuvaa vaan yhestä huoneesta. :) No olin kuitenkin niihin KAHTEEN huoneeseen jättäny mun laukun, takin ja kengät. Mietin vaan, että miksi mä oon lähteny ilman kenkiä omaan huoneeseen..? Känniääliön ajatuksia on niin vaikee seurata. :) Eli mä siis vaan puoleksi kadotin mun kamppeet Venäjällä.
Pöljää ku mä nyt vaan selitän kännisekoilusta. Venäjä ei ole nimittäin synonyymi vodkalle. :) Kiinnostuin nyt enemmän Venäjän kulttuurista ja haluaisin mielelläni opiskella venäjän kieltä. Ei joutuis tuntemaan sit itteään niin typeräksi, vaan osais oikeesti kommunikoidakin jotain. Pietari ja Moskova oli mulle turistina positiivisia yllätyksiä. Ehkä kuva ois erilainen, jos oisin lähteny matkaan yksin. Nyt kaikki oli nimittäin niin hyvin organisoitu. Suuri kiitos siitä meidän matkatoimistolle eli Aikamatkoille! Jotenkin on aina ajatellu, että pakettimatkat ois vaan eläkeläisille. Mutta sen takia Aikamatkat onkin poikkeus. Niiden pääasiallinen asiakas kun on opiskelija. Matkat on siis räätälöity opiskelijoiden näkösiksi!
Yksi parhaimmista asioista, mitä matka mulle oikeesti antoikaan, on ne ihmiset joihin tutustuin. Veikkaanpa jo nyt, että sain joitakin elinikäisiä kavereita. Myös kielen kannalta reissu teki todella hyvää, Viikon aikana tuli nimittäin puhuttua koko ajan saksaa! Tuntuu, että tulee joskus nopeasti tietynlainen kynnys puhua vieraita kieliä, jos niitä ei oo aikoihin kunnolla puhunu. Ton viikon jälkeen oon taas niin paljon varmempi mun saksan kielen suhteen.
Vaihtarit on niin rentoa porukkaa. Itekin kerkes viikon aikana unohtaa täysin huolet ja kiireet. Harmi vaan, että melkein kaikki reissulla mukana olleet vaihtarit lähtee tässä kuussa Oulusta pois. Pitää siis nauttia nyt näistä viikoissa noiden hullujen seurassa! That's the plan!
P.S Jenny: Kato ei kannata luovuttaa. Joskus odotus nimittäin palkitaan ja mä oikeesti kirjotan tänne. :) Oli ihan hemskatin mukavaa jutella pitkästä aikaan skypessä! Pusuja!
Tää viikonloppu on oikeesti menny vaan nukkuessa. Käsittämätöntä, kuinka paljon ihminen voi nukkuakaan. No mun puollustuksena tälle tylsältä kuulustavalle viikonlopulle on se, että takana on rankka vodkanhuuruinen Venäjä. Palasin nimittäin perjantaina klo.3 aikaan takas tänne Ouluun. Tiivistettynä vois sanoa, että mulla on semmonen fiilis niin kuin oisin kokenut vaihtosyksyn yhden viikon aikana! Tuli taas elettyä ihan kunnolla!
Tuntuu vaikeelta selittää, miksi viime viikko oli niin mahtava. Viikko kostuu nimittäin kaikista pienistä hetkistä, jotka teki kokemuksesta kokemuksen arvoisen. Käytiin porukalla sirkuksessa, baletissa, syömässä, kattomassa nähtävyyksiä ja hurviteltiin limusiinilla baariin.. Melkein kaikki on nimittäin Venäjällä mahdollista.. Mutta koitan koota nää mun hyvin väsyneet ajatukseni ja kertoa matkasta vähän järjestelmällisemmin. ->
Viime viikon perjantai aamuna lähettiin n.40 vaihtarin kaa vallottamaan Moskovaa ja Pietaria. Köröteltiin bussilla Lahteen ja sieltä hypättiin Moskovaan menevään yöjunaan. Junassa alkokin sit tutustua paremmin porukkaan. Käsittämätöntä, mutta jo kaksi olutta alko tuntua päässä! Myöhemmin hokasin oluen olleen 9 prossasta, joten ei ollu ihme, että ne vähän alko jo naurattaa.
En yhtään valehtele sanoessani, että matka Oulusta Moskovaan meni ihan mielettömän nopeasti! Mieleen jäi varsinkin junamatka, jossa suomalaiset tullimiehet koitti opettaa suomalaisille atomikaksosille, miten tuppea pelataan. :)
Moskovasta mieleen jäi erityisesti se, ettei kaupungissa ollu kaduilla viemärijärjestelmää. Kadut oli siis loskasia ja paskasia. Liikenneruuhkat on kans ihan käsittämättömiä. Tyypit ostaa 300-400 eurolla ajokortin ja lähtee liikenteen sekaan -> onnettomuuksia, lisää autoja liikenteessä. Ruuhkat kuulemma senkun pahenee, eikä kukaan tee asialle mitään. Moskova on ristiriitanen kaupunkin. Liian suuri kaupunki, jossa löytyy myös kauneutta.
Parin yön jälkeen matka jatkui Pietariin, joka ehkä miellytti mua enemmän. Mieleen painuvin ilta oli ehottomasti Russian Dinner-party. En oo oikeesti ikinä juonu noin paljon raaka vodkaa! Tosi fiksua vetää tommoset läret jossain Venäjällä. Seuraavana päivänä sain sit keretä mun kamppeita kahesta eri huoneesta. Oltiin nimittäin porukalla jatkettu baarin jälkeen pippaloita parissakin erissä hotellihuoneessa. Mulla oli tosin mielikuvaa vaan yhestä huoneesta. :) No olin kuitenkin niihin KAHTEEN huoneeseen jättäny mun laukun, takin ja kengät. Mietin vaan, että miksi mä oon lähteny ilman kenkiä omaan huoneeseen..? Känniääliön ajatuksia on niin vaikee seurata. :) Eli mä siis vaan puoleksi kadotin mun kamppeet Venäjällä.
Pöljää ku mä nyt vaan selitän kännisekoilusta. Venäjä ei ole nimittäin synonyymi vodkalle. :) Kiinnostuin nyt enemmän Venäjän kulttuurista ja haluaisin mielelläni opiskella venäjän kieltä. Ei joutuis tuntemaan sit itteään niin typeräksi, vaan osais oikeesti kommunikoidakin jotain. Pietari ja Moskova oli mulle turistina positiivisia yllätyksiä. Ehkä kuva ois erilainen, jos oisin lähteny matkaan yksin. Nyt kaikki oli nimittäin niin hyvin organisoitu. Suuri kiitos siitä meidän matkatoimistolle eli Aikamatkoille! Jotenkin on aina ajatellu, että pakettimatkat ois vaan eläkeläisille. Mutta sen takia Aikamatkat onkin poikkeus. Niiden pääasiallinen asiakas kun on opiskelija. Matkat on siis räätälöity opiskelijoiden näkösiksi!
Yksi parhaimmista asioista, mitä matka mulle oikeesti antoikaan, on ne ihmiset joihin tutustuin. Veikkaanpa jo nyt, että sain joitakin elinikäisiä kavereita. Myös kielen kannalta reissu teki todella hyvää, Viikon aikana tuli nimittäin puhuttua koko ajan saksaa! Tuntuu, että tulee joskus nopeasti tietynlainen kynnys puhua vieraita kieliä, jos niitä ei oo aikoihin kunnolla puhunu. Ton viikon jälkeen oon taas niin paljon varmempi mun saksan kielen suhteen.
Vaihtarit on niin rentoa porukkaa. Itekin kerkes viikon aikana unohtaa täysin huolet ja kiireet. Harmi vaan, että melkein kaikki reissulla mukana olleet vaihtarit lähtee tässä kuussa Oulusta pois. Pitää siis nauttia nyt näistä viikoissa noiden hullujen seurassa! That's the plan!
P.S Jenny: Kato ei kannata luovuttaa. Joskus odotus nimittäin palkitaan ja mä oikeesti kirjotan tänne. :) Oli ihan hemskatin mukavaa jutella pitkästä aikaan skypessä! Pusuja!
Subscribe to:
Comments (Atom)