Hengis ollaan.

Täällä sitä nyt ollaan Etelä-Ranskassa. Ei oo pahemmin qikasemmin kerenny kirjoittaa ku ollaan koko ajan oltu menossa. Ois niin paljon kerrottavaa, mutta aika ei nyt riitä. Reissun jälkeen tilitän sit enemmän ainakin tähän mennessä onnistuneesta reissusta. Nyt tuntuu helpoimmqltq kirjoittaa tästä hetkestä.

Viime yönä ei sit vaihteeksi nukuttu lainkaan. Aika meni nopeesti yö aikaan Marseilliin tutustuessa. Lähettiin sarpsan kaa nimittäin eilen tÿsin spontaanisti Pariisista Marseilliin. Hypättiin vaan etelään menevään junaan ja vasta junassa paikannettiin määränpää. Loppujen lopuksi spontaanisuus todella kannatti, sillä juna-asemalla tavattiin yksi brasialainen ja ranskalainen heppu, joiden kaa vietettiin yö kaupungilla käppäillen. Aika hurahti nopeesti, eikä unta kaivannu lainkaan. Sit nukutiin junassa pari tuntia ku matkustettiin tänne Nizzaan. Täällä on nyt kans meneillään karnevaali, aivan niin kuin Maastrichtissa ja Kölnissäkin. Meidän reiliteema on siis lienee karnevaalit. Elämä on yhtä karnevaalia.. Pakko vielä sanoa, että meil on nyt tääl nizzassa yksi mageimmista hostelleista, jota pitää kaksi ihanaa muoria. Yhteistä kieltä ei oo, mut paikka on aivan huippu. Lonely planetkin on huomioinu paikan.

Huomenna ois tarkotus jatkaa matkaa Sveitsiin, jossa meil on jo paikallinen hosti. Hospitalityclub todellakin toimii. SUOSITTELEN. Ainut ongelma näyttää olevan huonon kielitaidon omaava rautatieaseman henkilöstö. Yritettiin varata lippuja sveitsiin, mut tyypit ei näytä tietävän, mikä maa on Switzerland. Se siit ranskalaisesta kielitaidosta. Katsotaan siis päästäänkö viel huomen matkaan. Toisaalta tääl vois olla viel huomisenkin..

Ääni alkaa palautua..

Se on joku kohtalo. Toinen kerta Berliinissä on takana ja jälleen kadotin sinne ääneni. Aivan niin kuin viimekin kerralla. Berliinillä on joku karma.. Mutta nyt ääni alkaa palailemaan, kun pääsin Berliinin rajojen ulkopuolelle. Berliini ei muuten pettäny mua tälläkään kertaa. Joku siinä kaupungin historiassa vaan vetoaa muhun.

Nyt ollaan siis Hampurissa. Tämä onkin ollut erityisen sosiaalinen päivä. Tavattiin täällä suomalais-saksalainen (vai sanotaanko oikeella suomen kielellä saksalais-suomalainen) poika ja sen kaveri. Ne esitteli meille kaupunkia ja nähtiin se kuuluisa Reeperbahnkin. Sit vielä juteltiin
suomalaisen Merimieskirkon kahvilassa kolmisen tuntia suomi-saksa sekoituksella. Pääasiassa tosin saksaksi. Olipa ihana kuulla kun joku ulkosuomalainen puhuu suomea. Vähän niin kuin pieni lapsi puhuis. Aika meni nopeesti ja ehottomasti jos Tillmann (ilmeisesti kyseisen suomalais-saksalaisen nimi. Tai niin ainakin poju esitteli itsensä. Toi nimi vaan kuulostaa niin oudolta... ) tulee käymään Oulun seuduilla, niin kyllä treffataan sitten.

Merimieskirkosta vielä mainitakseni, niin mukaan sieltä lähti pari tölkkiä suomalaista olutta (olvia ja aitoa lapin kultaa) sekä salmiakkia, joita voidaan tarjota sit seuraavissa majapaikoissa. Hollannissa esimerkiksi yövytään pari yötä yhen paikallisen tyypin luona. Hospitalityclub on nyt oikeesti hyödyllinen. Omaksi yllätyksekseni eniten viestejä majapaikkatarjouksista ja kaupunkiesittelyistä on tullut Pariisista. Ja mun stereotypia kun on, ettei ranskalaiset mieluusti ole tekemisissä ulkomaalaisten kaa, jotka ei osaa ranskaa.. Stereotypit on tarkoitettu rikottaviksi! Toivottavasti.... :)

Kyllä sitä muuten heti huomaa, kun on täällä Etelä-Saksassa, että tyypit puhuu enemmän hochdeutschia tai ainakin näiden murre ei oo niin vahva ku etelässä. Nää on niin ku kielen suhteen enemmän "normaaleja". Opin kans tänään, että hampurilaiset ei tykkää bremeniläisistä. Ja pitihän sitä nyt käydä syömässä burger kingissä aito oikea hampurilainen. Hamburg=Hampurilainen? ;) Ex-Grillimyyjän paratiisi..kö?

Kohta mennään leffaan ja sit yön aikana siirrytään Amsterdamiin. Siellä ollaan kolmisen päivää ja sen jälkeen matkan määränpää on pienempi hollantilainen kaupunki, jonne saatiin siis kutsu. Älkää kysykö paikan nimeä, sillä sitä en nyt tähän hätään muista. Lauantaina ollaan sit alustavien suunnitelmien mukaan Kölnissä viettämässä karnevaaleja. Nähdään kans samalla myös meidän "kv-jengin ireneä". Tosi mukava päästä päivittää Irenen kaa kuulumisia. Mukava tietää, miten sen vaihtoaika on menny.

Tässä kai tämä aika mennä jolkuttaa nuoruudesta nauttien! Joskin tiedostan kyllä sen tosiseikan, että kuukauden jälkeen voin olla ihmisraunio. Kiitos lyhyiden yöunien, jatkuvan matkustamisen ja yltiö sosiaalisuuden. Aber macht nichts! Prost sille!

Pärjäilkää! Oikein lämmin halaus täältä pohjoisesta!

Etwas auf deutsch..

Auf Ansuchen des Publikums muss ich jetzt etwas auch auf deutsch schreiben... Deutschlands Königin muss ja etwas auf deutsch sagen können. Selbverständlich ;)

Momentan bin ich sehr begeistert. Sogar so begeistert, dass ich nicht schlafen kann. Mein Motto ist heute: Wenn ich alt bin, dann habe ich genug Zeit zu schlafen..oder eigentlich wenn ich wieder in Finnland bin, dann kann ich nur schlafen. :)

Heute am Donnerstag kommt meine Zwillingschwester hierher. Dann am Freitag beginnt unsere Interrail-Reise. Echt hammer! ;)

Was ist eine Interrail-Reise?
InterRail ermöglicht bis zu einem Monat mit dem Zug durch Europa zu reisen.
Europa ist in acht Zonen unterteilt. Jeder Zone gehört eine bestimmt Anzahl an Ländern an. Das Ticket gibt es in verschiedenen Formen zu kaufen: entweder den 1-Zonen oder 2-Zonen Pass oder den Global-Pass der alle Zonen umfasst. Die Tickets sind dann 16 Tage, 22 Tage oder einen ganzen Monat gültig.

Ich werde selbst 22 Tage reisen und hab zwei Zonen (Zone E dazu gehören Belgien, Frankreich, Niederlande, Luxemburg und Zone C dazu gehören Österreich, Dänemark, Deutschland und Schweiz) gewählt. Ich möchte natürlich noch mehr sehen. Aber die Zeit ist knapp, deswegen habe ich nur diese zwei Zonen gewählt. Mein Ticket kostet jetzt 275 euro. Ich finde es nicht zu teuer und wir versuchen mit Sari so billig wie möglich unterkommen. --> Studentenbudget :)

Wir haben noch nicht genaue Pläne gemacht. Zumindestens besuchen wir Berlin-Hamburg-Köln-Amsterdam-Bryssel-Paris-Zürich...Schaumamal!

Bis später! Wir sehen uns dann im März!

Naiset osaa olla ovelia..

Oli kyllä kyl mukava ilta! Olin koko päivän ihan täpinöissäni ton opiskelijakortti-tyypin tapaamisen takia. Ennen ku pääsin sit lähtemään täältä, kerkesin jo useaan otteeseen vaihtaa vaatteet ku mikään ei näyttäny tarpeeksi hyvältä. Jos semmosta tyypillistä hössötystä.. Hormonit ne saa tytön ku tytön sekasin. :)

Jännitti nähä toi tyyppi. Ku uuteen ihmiseen alkaa tutustua just noi ensimmäiset tapaamiset jänskättää normaalia enemmän. Syynä lienee se ettei tunne viel tarpeeksi eikä tiedä, miten keskustelu lähtee luistamaan ja hiljaset hetket saattaa kans tuntua alussa painostavilta. Tää ilta oli onneksi siinä mielessä hyvä, että me kolme ensimmäistä tuntia vietettiin Andin (se on siis tämän salaperäisen opiskelijakorttijäbän nimi) kämppisten kaa fonduen merkeissä. Sit pari tuntia juteltiin ihan kahdestaan. Ei mitään intiimiä, saatikka pusuttelua. Vaan hienovaraista tutustumista ja omia inside juttujakin saatiin jo aikaseksi. Tultiin siis hyvin juttuun. Enkä edes huomannu, että mä keskutelin siinä sen kaa saksaksi. Kieli solju tänään jotenkin niin automaattisesti. Mahtavaa!

Onneksi olen sen verran puhelias, että tutustuminen toiseen käy helpommin. Toisaalta jotkut saattaa säikähtääkin, jos liikaa puhuu. Tänään löysin sen kultaisen keskitien ja annoin toisellekin puheenvuoron. :)

Satuin vaan huonoon ajankohtaan tutustumaan tohon tyyppiin. Tolla tyypillä on nimittäin just menny pitkä seurustelusuhde poikki ja mä oon lähössä kuukaudeksi reissun päälle.. Mutta ihan ehottomasti tosta tuli ainakin uusi kaverisuhde. Otan siis kyllä tohon tyyppiin yhteyttä sitten ku reilireissu on ohi ja olen taas Bayreuthissa.

Sain annettua Andille sen opiskelijakortin. Mutta todettakoon, että naiset on ovelia. Nyt mul on nimittäin siltä lainassa yksi kirja. Eli Andin on taas pakko nähä mut. :)

P.S. Pakko vielä mainita, etten ole elämäni aikana koskaan aikaisemmin kuullut noin paljon Eläkeläisiä ja sanaa humppa. Fondue-illallisen taustamusiikkina soi nimittäin koko illan aito ja oikea suomalainen bändi nimeltä Eläkeläiset. Ne on kyl suosiossa täällä Saksan suunnalla. Ihmettelen ite vaan, miten ne hemskatti joka biisiin saa niin useesti tungettua sen maagisen sanan humppa. Tyypit kyselikin, mitä se tarkoittaa. Siis tarkoittaako se, mitään muuta ku musiikki- ja tanssityyliä. Siinäpäs sitä yritin olla Suomi-Profi. Tietämättä oikeastaan mistä puhun ja mitä puhun.

" Sä oot hyvä jätkä"

Olipas mukava herätä, ku näin niin mielenkiintosta unta. Vähän vissiin alitajunnassa jyllää noi viime päivien uutisjutut. Nimittäin tossa unessa muun muassa edes mennyt Kirka sano mulle, että mä oon hyvä jätkä. Mulla on vissiin tarve unten maillakin pönkittää omaa itsetuntoani. Mutta pakkohan se on uskoa, jos ite Kirka noin sanoo: Meikku on siis hyvä jätkä! :)

Tästä on nyt hyvä lähteä tekemään espanjan koetta, vaikkakin huonosti valmistuneena...

Bis später!

P.S Unohin mainita, että mul on tänä iltana sen opiskelijakortti-tyypin kaa deitit. Mukava jännitys ja kutkutus päällänsä. Jotenkin on ollut vähän keskittymisvaikeuksia... Mitään en silti myönnä.

Mitä miehet oikeastaan on..

Himskatti vieköön, että miehet on ovelia tai ne on vaan pirun yksinkertaisia! Kädessäni on nimittäin juuri erään miehen rökäleen opiskelijakortti. Eli se meinaa sitä, että mun täytyy tavata kyseinen tyyppi, jotta voin palauttaa ton kortin sille. Ja tarkotus oli vaan vaihtaa nimiä sen kaa, mutta äijäpäs sit sai ujutettua mulle oman opiskelijakorttinsa. Yritin kyllä vastustella, but beibe what can I do?! Mitä voi tehä jos on niin vetovoimainen tai jos miehet on vaan niin tyhmiä. Olen siis viaton... :)

Sain tänään torstaina tehtyä viikon viimeisen eli seitsemännen kokeen. Oli voittaja fiilis! Tein oman enkan kokeiden määrässä ja ainakin uskon, että olen tähän mennessä läpäissy jokaisen kokeen. En ehkä huippuarvosanoilla, mutta silti.. Tänään sit kokeen jälkeen katoin evan ja mun kämppiksen kaa saksan kielistä Mr. Beania. Sen jälkeen menin suomalaisen legioonan kaa + tsekkivahvistuksen kera baariin. Pippaloitiin menemään ja tutustuttiin samalla paikallisiin tyyppeihin muun muassa tohon opiskelijakortti-tyyppiin. Oli kyl hauska ilta. Uskallauduin jopa kokeilemaan Vodka Ahoita, joka oli Weimarin jälkeen pannassa. Ja piru vie, se maistu yhtä hyvältä ku silloinkin.

Voisin laittaa tolle jätkälle jo viestiä, mutta annan sen odottaa. Saakoon kokea, miltä tuntuu olla ilman opiskelijakorttia, joka toimii täällä samalla bussikorttina ja henkkarina kokeissa. Siinäpäs oppii, ettei suomi-tytölle kannata antaa omaa korttiaan. :) Vaikutti kyllä hauskalta tyypiltä. Sen eka mielikuva Suomesta oli järvet ja ärsyttävät hyttyset. Siinä siis Suomi-kuva parhaimmillaan! Mutta tyyppi vaikutti enemmän kaverityypiltä. You know... Eli eipäs aleta siellä pään sisällä rakentaa minkäänlaista saippuasarjaa.

Mutta nyt sänkyä kohti. Huomenna pitäs olla jo kahelta Tutoriumissa. Siis Gute Nacht tai Guten Morgen! Suvi vaikenee tältä erää...

Ähäkutti, enpäs vaikenekaan.... Eli vielä lisäystä:
Jos olisin jo opiskeluni suorittanu loppuun, pistäisin täällä pystyyn jonkun rasvaa ja suolaa tihkuvan grillin, joka olisi ennen kaikkea yöllä auki. Näillä kun ei täällä tunnu olevan tarjolla myötätuntoa baarista kotiin tarpoville nälän hädästä kärsiville kansalaisille. Markkinarako ois siis taattu, ainakin niin pitkään ku täällä asuu suomalaisia. Siis teretulemasta yrittämään!