Menkkakänkkäränkkä on nyt ohi.

Netillä oli taas näköjään eilen se päivä kuukaudesta.. Mutta älkää pullero pallerot turhaa huolehtiko; Kyllä meikku on jälleen taajuuksilla ku netti on nyt menkkakänkkäränkkäillyn jälkeen taas kondiksessa. Oikeestaan olin paljon tehokkaampi tossa kokeeseen luvussa ku netti pelittäny. Miten sitä saakaan aikaa kulutettua koneen äärellä ku pitäis lukea tenttiin... Yksi tentti jo takana, vielä siis 8 jälellä. Ylihuomenna teen sit kertaheitolla kolme koetta. Nää ei oo sit vissiin vielä tietosia kokeiden hajauttamisesta erille päiville. :)

Meikä poika on rautaa!

Jipajipa jee! Sain just tietää ekan seminaarityön tuloksen, jonka parissa ahersin joululoman jälkeen. Kakonenhan sieltä tulla pätkähti. Eli toiseksi paras numero! Herkulliseksi ton tuloksen tekee tieto siitä, että moni saksalainen opiskelija sai vähemmän pisteitä ku meikä poika. Vielä yksi seminaarityö pitäs kirjottaa tohon kurssille. Pitää skarpata siihen, eikä tuudittautua tähän tulokseen. Mutta pakko sanoa, että piru vie meikku on hyvä! (Pissis ei ole "vielä" kerenny nousta päähän..)

Huomenna palkitsen itteni menemällä leffateatteriin, jossa tarjolla on saw-maratooni. Eli saman illan aikana esitetään kaikki kolme osaa kyseisestä kauhuelokuvasta. Oon jo aiemmin kattonu kaksi ensimmäistä osaa. Kiinnostavaa kuitenkin tietää, onko kuudella tunnilla kauhua jonkinlaisia mentaalisia vaikutuksia. Saas nähä, miten äijän käy.

Perkuleen lumisade!

Himpula vimpula! Viime viikolla täällä oli vesimyrsky ja nyt täällä pyryttää lunta. Juuri kun pääsin kehuskelemaan, että tämä talvi on ollut elämäni miellyttävin. Kyllä mä lumesta tykkään joulun aikaa, mutta ku se joulukin on jo menny.. En mä tota lunta enää kaipaa! Hassua, ku näkee kadulla porukan kulkevan sateenvarjot kädessä. Come on, ei siitä sateenvarjoa normaalisti tolla kelillä käytetä.

Pakko sanoa, että oon näinkin lyhyessä ajassa täysin vierottunu Suomen kylmästä lumisesta talvesta. Toisaalta tuntuu, että siellä Suomessa talvi tulee silleen pikku hiljaa, minkä takia se ei tunnu niin kauhealta. Täällä tää ilma vaan yhtäkkiä yhen yön aikana muuttu noi paljon. Raju pudotus talveen! Toivottavasti toi lumi sulaa äkkiä pois..

Miksi naapurit on tehty?

Naapurit on tehty näköjään sitä varten, että niiden luona voi yöllä käydä tekemässä kasvokuorinnan ja nauraa sitten yhdessä surkeille idols-kokelaille! Tattis vaan, maailman parhaille naapureille!

Rindfleischetikettierungsüberwachung...

Tässäpä yksi sana mun tenttikirjasta. Siis painotan sanaa yksi: Rindfleischetikettierungsüberwachungsaufgabenübertragungsgesetz
Osaa ne näköjään noi sakemannitkin tehä mahdottomia yhdyssanoja. Kääntäkääpä toi parilla hyvällä suomen kielen sanalla. Tattis! Okei, toi sana on tenttikirjan kärjistetty esimerkki. Hitto, jos kirja ois oikeesti täynnä tommosia sanoja. Alkaisin varmaan jossain vaiheessa miettimään toden teolla, miksi saksan kieli oikeastaan viehättää mua niin paljon.

Mä en tajua, miten mä teen sen! Mä pystyn näköjään nukahtaa pariksi minuutiksi leffateatterissakin, vaikka valkokankaalla pyöris maailman paras leffa. Sit ku mä herään parin minuutin jälkeen, mä oon virkee ku mikä ja yritän päästä juoneen taas kiinni. Uskomatonta, mitä leffassa voikaan tapahtua parin minuutin aikana! Mutta olipas hyvä leffa, sitten ku taas pääsin juoneen sisälle. Sneak-preview on kyl siitä hyvä, ettei koskaan voi etukäteen tietää, minkä leffan sitä näkee. Tulee katottua entistä monipuolisemmin leffoja.

Mutta nyt virkeänä, kiitosten pienen pienten nokosten, tekemään enkun suullista esitelmää.
Adios!

No nyt on sit koettu Kyrill-myrskykin.

Pakkohan tässä on nyt kirjoittaa, jotta te ette vaan luule, että mä kärsin yhä laksatiivisista oireista. En oo vaan kerenny/saanu aikaseksi kirjottaa. Viime viikko meni suurimmalta osin sen seminaarityön parissa. Opinpa viime viikolla myös suomen kieltäkin. En nimittäin aiemmin tienny, mitä norjasin junnin purjot tarkottaa. Nytpä tiedän senkin tarkoituksen. Kiitos, Aino mieleenpainuneesta opetuksesta. Käytäntö opettaa!

Perjantaina pääsin kunnolla tuulettuu, kun ranskalaiset tyypit järkkäs synttäripippalot. Perinteistä settiä: Yhdenksänkymmentä ihmistä, boolia, jutustelua ja tanssia. Esitin pippaloissa yhelle saksalaiselle ihan koko pitkän monologin, kun en ikinä kuullu, mitä se kysy tai sano. Niinpä aattelin, että on helpompi vetää vaan omaa settiä eli puhua taukoamatta, mitä sylki suuhun tuo. Viuh, joskus sitä on kyl todella kiitollinen hyvistä puheenlahjoista!
Sunnuntaina edessä oli sit Slovaki-ilta. Siitä päällimmäiseksi jäi mieleen unkarilainen juoma Unicum. Aivan kauhea makusta myrkkyä! En oo ikinä juonu mitään, niin karmaisevaa.

Mutta nyt muistelut on muisteltu, on aika siirtyä tähän hetkeen. Ulkona myrsky senkun jatkuu ja tuuli jatkaa mun ikkunoiden pieksäämistä. Kerrankin kauhuleffan kattomiseen ois ihanteelliset olosuhteet! Kaupunki on täysin hiljentynyt, muutama liike oli jo päivälläkin kiinni. Nyt illalla moni kahvilakin näytti laittaneen lapun luukulle jopa leffateatteri, jonne minä tietenkin ehdottomasti juuri tänä iltana oisin halunnu mennä. Kävinpä siis loppujen lopuksi syömässä mäkkärissä omenataskun ja sit hurautettiin taksilla takas kotia. Leffa jäi siis vielä kattomatta. Mutta tulipas koettua taas uusi seikkailu (think positiv!). Koululaisillakaan ei kuulemma tarvi mennä kouluun. En ole eläissäni aiemmin kokenu noin voimakasta tuulta. Mutta ei täällä Bayreuthissa ulkona nyt niin paha tilanne ollu, etteikö koululaiset pääsis kouluun. Tuntuu vähän liiottelulta. Länsi-Saksassa on sit vissiin pahempi tilanne. Kattelin tossa just uutiskuvia Kölnistä ja Frankfurtista. Kovasti siellä näkyy satavan, osa junista sekä lentokoneista joutuu vaan seisomaan paikalla ja ihmisiä on kehotettu pysymään sisätiloissa.

Tänään aiemmin päivällä tapahtu muuten jotain sellaista, joka teki mut todella iloiseksi. Sanotaanko vaikka näin että tuttava, jota olin jo pitkään kaipaillu, tuli vihdoin vierailulle. Oli ihan pakko juhlistaa jotenkin kyseistä tapahtumaa, niinpä menin ja korjautin saappaan koron. Nyt kelpaa taas tepastella ku kengässä on korko paikalla. Mun menossa ei taho näköjään noi kengänkorotkaan pysyä. En kyl vaan tajua, missä vaiheessa se korko oli tipahtanu multa. Oon muuten ihastunu täällä Saksassa saappaisiin. Niin naisellisen ja hyvän tuntoset jalassa. Kuhan vaan oppisin vielä kävelee niillä silleen, ettei korot tippuis. Tai sit Ainoa lainaten "Alle deutshe Produkte sind Scheiße", eikä syy siis ole minussa.

Tulis kai tätä juttua, mutta jossain vaiheessa on parempi vaan lopettaa. Pakko kuitenkin hehkuttaa, että enää kolme viikkoa koulua. Sit alkaapi loma!!

Liiallisella käytöllä voi olla laksatiivisia vaikutuksia.

Ootte varmaan joskus lukeneet purkkapussiin präntättyä pientä tekstiä, jossa varotetaan liiallisen käytön aiheuttamista laksatiivisista vaikutuksista. Mun on kiinnostanu tietää, että millasiakohan ne vaikutukset on. Eli mä oon kans kyl lukenu sen kohdan..Mutta siitä tiedosta ei nyt tässä vaiheessa enää ole hyötyä, kun kärsin jo purkkien ja ruispuuron aiheuttamasta yliannostuksesta. Parempi, etten ala liian yksityiskohtasesti kuvailemaan näitä oireita. On kyllä piru vie epämiellyttävä olo. (Sarpsa ja Jennykkä: Hajuhaitat tuo mieleen sarin "postipaukun"). Onneksi mulla on oma vessa.

Voinpas nyt kirjoittaa vaihtaripalautteeseen, että lähin Saksaan kokeakseni, miltä laksatiiviset vaikutukset tuntuu. Rasti uusien kokemusten listaan. Tän oisin voinu kyllä jo kokeilla Suomessakin.

Oli tällä kirjotuksella joku pointtikin: Aattelin vaan näin niinku muistuttaa teitä muita, että uskokaa nyt ihmeessä niihin varotuksiin, mitä tuoteselostuksissa kerrotaan!! Ei ne hupunhöpönpöppöä niihin painata!

Kaikki on nyt hyvin!

Uutta vuotta on nyt sitten eletty jo melkein viikon verran. Pari viimestä päivää oon vaan ladaillu akkuja, kun toi vuoden alku lähti niin rivakasti käyntiin enkä kerenny tarpeeksi lepäämään. En saanu sit loppujen lopuksi vielä tänäänkään pyykättyä. Jos mä oisin nyt jo tavannu sen mun unelmieni prinssin, se kiikkuttais nyt mun pyykit pyykkitupaan ja sit se hierois mun kipeitä hartioita. Huhuuu prinssini, missä sä oikeen oot!? Täällä sua oottaa oikea pirttihirmu!

Vaikeeta aloittaa kuluneen viikon purkaminen. Tuntuu, että ei ihan hirmuttomasti oo kerenny tapahtua. Toisaalta tuntuu, että tässä on tapahtunu hirmuttomasti. Elelin melkein pari viikkoa Salzburgissa. Sit kävin Münchenissä, leffassa, lshoppailemassa ja parturissa. Siis aktiivista lomailua. Tänään sit iski realiteetit vastaan --> Viisi sivua pitäis saada työstettyä tekstiä yhteen seminaarin. Sivumäärä ei oo paha, vaan toi aihe. Taidan siirtää työn tekemisen huomiselle. Se oli mun motto eilenkin. Katoin sit muun muassa töllöstä Tanssii tähtien kanssa- ohjelmaa. Mulla ei ollu vaan hajuakaan, mikä kieli tai missä maassa kyseinen ohjelma esitettiin. Kieli kuulosti ranksan, italian, tsekin ja venäjän sekotukselta. Onneksi tanssi on universaali kieli. Harmitti tosin vähän, kun en yhtään tajunnu, mitä ne tuomarit sano.

Olihan melkomoinen viime vuosi, varsinkin loppu vuosi oli kunnon seikkailua. Lupaavalta näyttää tämäkin vuosi ainakin uuden vuoden- pippaloiden myötä. Me sarpsan kaa nimittäin kadotettiin uuden vuoden juhlahumussa Salzburgissa Jennykkä , joka ei puolestaan tienny sarin kotiosotetta. Siinä sitä sit käytiin poliisilaitoksella kysymyssä, josko ne ois löytäny meiän aikuisen kaverimme. Lopulta Jenny löytyi sarpsan asuntolasta. Jennyä lainaten; Kaikki on nyt hyvin. Me nauraa hekotettiin, vaikka Jenny oli juuri kadottanu kännykkänsä. Think positiv! Ehkä alkoholillakin oli osuutta hirmuttomaan (onko teidän mielestä muuten sana hirmuton oikea sana) hilpeyteen. Olihan vauhdikas aloitus vuodelle!

Oli kyl ihanaa ku Jenny tuli käymään täällä. Nyt Jennykkä on ainakin nähny, missä mä asun. Hitsi, ku ois ollu enemmän viel aikaa, niin ois kerenny tekee vielä enemmän. Täältä Bayreuthista meille kaikille taisi jäädä parhaiten mieleen leppoisa ilta paikallisessa vesipiippu-kahvilassa. Meikusta tulee oikeesti tän vuoden jälkeen tossa hommassa profi! Nyt savut, eivät alkaneet yskittää, vaan homma oli suorastaan nautinnolista. Mentiin sit ostaa päräyttää tytsyjen kaa bongit Münchenistä.

Yritän nyt joutua kattomaan yhtä leffaa. Menen siis tällä kertaa siitä, mistä aita on matalin. Eli copy pastetan tähän vaan sarin blogiosotteen, niin te voitte lukea sieltä kuluneen viikon tapahtumat. Tuli kans todettua, että pari viikkoa sarpsan seurassa ei oikein sovi mulle. Tuli nimittäin pitkästä aikaan riideltyä ja aiheena oli peili. Aivan! Tsernobyl-kaksoset saivat syyn räjähtää peilin takia. Luovutin sit lopulta ja annoin sarpsalle periksi. Nyt se saa peilailla kaikessa rauhassa. Enkä ole katkera, jos se siltä nyt kuulostaa. :) Mitenköhän meiltä sarpsan kaa onnistuu 22 päivän mittanen reilireissu!? No se nähdään sit helmi-maaliskuussa kun tämä tyttö lähtee reilaamaan.

Tässäpä sarpsan nettisivun osote: http://groups.msn.com/sarinvaihtovuosi0607