Kadotin ääneni Berliiniin..

Vaikka blogi on nyt elänyt hiljaiseloa, ei se tarkoita sitä että blogin emäntä ois päässy vaan huilailemaan. Yritän nyt (huom, yritän) "tiivistää" kaiken kokemani ytimekkäästi ja selkeesti.

Viikko sitten matkustin Etelä-Saksaan parin vaihtarikaverin kaa kattomaan satulinnaa nimeltä Schloss Neuschwanstein. Viikko sitten torstai-iltana lähettiin siis reissun päälle ja matkustettiin läpi yön yhteensä 11 tuntia. Halvan junalipun ja siitä johtuvien huonojen jatkoyhteyksien takia me päädyttiin yhen aikaan yöllä keskelle ei mitään johonkin pikkuseen kylään nimeltään Buchloe. Buchloella on aina paikka mun sydämessä. Viisi tuntia piti siis saada kulumaan kyseisessä kylässä. Ulkona oli hemskatin kylmä ja kaikki baaritkin oli jo kiinni. Onneksi me sit löydettiin yksi tyhjä juna, jonka ovet ei ollu lukossa. Siinä ois ollu hyvään kauhuleffaan hyvät ainekset. Oli niin hämystä ku koko juna-asema oli täysin tyhjä ja me tyhmät vaihtarit vaan soluttaudutaan tyhjään junaan. Aateltiin sitten, että kukaties päädytään loppujen lopuksi lämpimään putkaan. Pari tuntia siinä sit torkuttiin ennen ku junakuski tuli toivottaen hyvää huomenta. Kysy vielä, että oltiinko saatu nukuttua hyvin. Ilmeisesti tyhjässä junassa nukkuminen on siis sallittua. Perjantai aamuna päästiin sit vihdoin vallotamaan linna, joka on ulkoapäin niin mielettömän kauniin näkönen! Sisältä talo oli mun mielestä vähän liiankin koristeellinen. Seuraava yö meni taas ylläri pylläri matkustaessa. Tällä kertaa tosin matkaan meni vaan 6 tuntia ja vaihtoja oli yhteensä vaan neljä. Maailma näyttää niin hauskalta ku ekaks valvoo pari yötä. On ne vaihtarit hulluja ku ne matkustaa pari vuorokautta päästäkseen ihailemaan jotain linnaa parin tunni ajaksi!

Siinä meni siis yksi viikonloppu. Juuri kun univelat sai melkein nukuttua pois, niin lähtö Berliiniin oli edessä. Viime perjantaina 45 vaihtaria siis ahtautui bussiin suuntana Saksan pääkaupunki. Heti ku me saavuttiin Berliiniin me käytiin paris museossa ja sit illalla lähettiin klubeilemaan. Launtaina edessä oli 4 tuntia kestävä kaupunkikierros, shoppailua ja Branderburgin torni. Illalla sit päädyttiin yhteen baariin, jossa oli ihan mieletön hyvä happy hour. Kaikki drinksut makso viisi euroa. Myös kaikista vahvimmat kuutta eri viinaa sisältävät normaalisti kympin maksavat drinksut. Ja opiskelijahan vetää juuri niitä, joiden hinta laatu- suhde on parhaiten kohdallaan. Siinä sit saatin kolmella drinksulla aikaseksi hyvä nousukiito. Tulipa juotua Berliinissä legendaarista Bloody Maryakin, jossa pääsosassa on vodka, tomaattimehu, tabasco ja pippuri. Mielenkiintoinen makuelämys.. Huippu ilta!

Aikasten sunnuntai aamuna käytiin sit vierailulla valtiopäivätalossa. Siis siellä missä se Angie (eli Angela Merkel) paiskii duunia. Siinä oli parilla nimeltä mainitsemattomalla suomalaisella vähän tiukat paikat.. Yrjö oli nimittäin tulla vierailulle eduskuntatalon salissa. Onneksi itse en ikinä kärsi "pääkipu-oksennus-kakki"- krapulaa. :)
Sunnuntain kohokohta oli kuitenkin ehottomasti Stasi-vankila ja Checkpoint Charlie- museo, jossa tajus todella kuinka fiksuja pakokeinoja ihmiset oikein hädässä keksiikään. Museossa esiteltiin esimerkiksi, kuinka ihmiset oli piiloutuneet esim. autoihin, laukkuihin ja kitaravahvistimeen. Käsittämätöntä, miten jotkut on saaneet päähänsä pystyttää keskelle kaupunkia muurin ja heittää viattomia tyyppejä johonkin vankilaan. Mieletöntä, että joku aate voi olla niin vahva, että ihmiset menettää suhteellisuudentajun!

Tuntus, että voisin kertoa ummet ja lammet siitä, mitä olen juuri nähnyt ja kokenut. Höpötyttää niin hirmuttomasti ku en nyt oikein voi puhua. Sain hankittua viikonlopun aikana pienen flunssan ja kurkkukipun. Varmaan baarissa rääkkyminenkään ei oikein ollu äänelle hyväksi. Mulla onkin nyt semmonen kuumat huulet- ääni. :)

Pieni tiivistys on lienee paikallaan: Berliini on kyllä mielenkiintoinen ja historiallinen kaupunki! Sinne pitää palata! Nyt olen kuitenkin erittäin onnellinen, että saan vihdoin nukkua omassa sängyssä. Nukun nyt viikonlopun aikana kertyneet univelat pois ja jatkan tarinointia sit joku toinen päivä.

Kauniita unia kullannuput!

P.S Olen nyt aito germanisti (tai turisti)! Ostin nimittäin Berliinistä kans pakollisen palan Berliinin muuria. Millonkohan berliinin muuri myydään loppuun? Ainakin vielä joka turistipuljussa oli vielä hyvin tarjolla paloja kyseisestä muurista.. Ei kait niitä ikuisuuksia riitä tai sit turisteja vaan viilataan linssiin..