Friday, October 20, 2006

Unelmia, unelmia..

Tulin just kotia. Oltiin parin suomalaisen, yhen puolalaisen ja tsekkiläisen kaa viettämässä iltaa. Mun tarkotus ja unelma oli päästä tänään aikasten sänkyyn. Mutta täällä jos missä olen oppinut, että jotain yllättävää sattuu juuri silloin kun sitä vähiten odottaa. Tutustuttiin siis ihan sattumalta tänään puolalaiseen Evaan ja tsekkiläiseen Petriin yhessä germanisteille suunnatussa iltamassa. Sitten päädyttiin yhteen diskoon, joka oli aivan tupaten täynnä. Mä en tajua, miten ne ottaa täällä noihin baareihin noin paljon lössiä ja jumputtaa musiikkia niin kovalla. Kuumuus ja ahtaus alkokin ahistaa aika nopeesti, joten me lähdettiin sitten yhteen viihtyisään pikku pubiin. Kaiken kaikkiaan tosi mukava ilta! Kukaan ei ollu kännissä, vaan kaikilla oli aikuisten oikeesti hauskaa.

Mulla on nyt hyvä olla. Näiden parin päivän aikana ajatus pysyvästä asumisesta ulkomailla on vaan vahvistunut. Mulla on täällä kaikkea, mitä mä elämässä tarvitsen. Eilen tuntu niin hyvältä, ku pääsin kaksia tuntia poppimaan bodystepin tahdissa. Koreografia oli tunnilla sama, jota olen tehnyt Oulun Beauty Centerissä. Tajusin, että täälläkin voin elää normaalia arkielämää ja tuntea samalla oikeesti eläväni. Joka päivä (ainakin näin alussa) tulee uusia tilanteita ja kokemuksia vastaan. Tuntuu hyvältä, kun saa suoritettua pieniä arkipäivän juttuja, jotka Suomes on itelle itsestään selviä. Tänään mun postilaatikkoon oli esimerkiksi tullu lappunen, jonka kanssa mun pitäs hakea joku paketti postista. Mutta ennen ku mä voin hakea sen paketin, mun pitää ekaks selvittää, missä mun lähin posti on. Sitten pitää selvittää, miten mä pääsen sinne ja miten se paikka on auki. Pieniä asioita tiedän, mutta jälkeen päin tuntuu upealta ku huomaa selviävänsä kaikesta vieraalla kielelläkin.

Maanantaina aloitan espanjan opinnot. Oon jo pitkään haaveillu voivani alottaa jonkun uuden kielen opiskelun. Japani ja ranska kiinnostas eniten. Pähkäilin kuitenkin, että espanja ois kaikista helpoin oppia. Vieraan kielen oppiminen vieraalla kielellä ku ei varmaan oo mitenkään helpointa. Jos espanjan opinnot lähtee hyvin käyntiin, ois mun haaveena päästä yhdeksi lukukaudeksi Meksikoon. Katoin itseasiassa jo Oulun yliopiston KV-yksikön vaihtarisivuja. Jos haluan lähteä vaihtoon keväällä 2008, pitäs mun laittaa hakupaperit menemään jo kuukauden sisällä. Tällä hetkellä ei tuntus mitenkään mahottomalta ajatukselta. Täältä ku tuun kerkeisin asustaa puoli vuotta Suomessa ja sit ottasin lennon kohti Meksikoa. Pitää nyt katella, mitä teen. Ehkä musta tulee täällä Suomi-fanaatikko, joka inhoaa gigoloita eikä suostu enää ikinä astumaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Koskaan ei voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan!

En osaa sanoa ikinä mitään lyhyesti ja ytimekkäästi. Ehkä tähän loppuun on paikallaan kiteytys siitä, mitä oikeestaan halusin sanoa: Fakta on, että unelmat ja erityisesti niiden toteuttaminen tekevät elämästä elämisen arvoisen! Olen tällä hetkellä onnellinen.

Tiedän kyllä, elän pilvilinnoissa.

1 comment:

suvi said...

Ähäkutti! Niinhän sitä luulis, että paketit tulee lähimmäiseen postiin..Mutta täälläpäs ne tuleekin juna-aseman vastapäätä olevaan postiin. :)
Kävin tosin ekana siinä Kanzlerstrassenin postissa ku arvelin itekin paketin tulevan sinne. Näin sitä taas oppii uusia juttuja.