Perkuleen pullomummo! Lutkuta sinä nyt sitä mun sporttikorkkia. Rahaa tai lunnaita on turha toivoa!
Vulcanalia tuli ja meni jälleen kerran. Nyt juhlasta sai enemmän irti ku fuksivuonna. Verban porukan kanssa oli hauskaa istuskella ja nauttia pimenevästä illasta. Mulla tulee oikeestaan vähän ikävä tota porukkaa, johon tulee oltua yhteydessä pääasiassa vaan pippaloiden merkeissä ja lipastolla. Harmi vaan ku porukka alkaa aina hajaantua ja ilta menee sitten vähän pilalle. Yritin juoda sivistyneesti. En tiedä vieläkään onnistuinko siinä.. No ainakin opin, ettei kannata olla niin sinisilmäinen (Oikeesti mun silmät ovat harmahtavat. Itse asiassa vähän sanomattoman väriset, sellaiset sekasikiöt) ja antaa toisen levittää haaroja (Ton ei ollu sitten tarkoitus kuulostaa siltä, miltä se nyt kuulostaa). Sillon nimittäin saattaa yhtäkkiä joutua kattomaan tätä maailmaa kahden metrin korkeudelta. .
Tupakan savu tappaa hyvin märän koiran hajun. Onneksi siis lähettyviltä löytyi tupakanpolttaja, joka oli valmiina puhaltamaan käsikranaateilleni. Olihan kyllä hulvaton ilta. Tätä juttua ei kyllä tajua muutku ne, jotka oli samaisella pressulla. Sisäpiirijutut on normaalisti mun mielestä tosi tylsiä. Miksi puhua tai kirjottaa jotain, jota muut ei tajua. Ne ottaa vaan sitten kaiken liian kirjaimellisesti ja juttu menettää merkityksensä. Nyt olen kuitenkin liian väsynyt selventämään mun juttuja. Burnout kolkuttaa kohta tätä menoa ovelle, jos en nyt älyä rauhottua paikoilleni.
No comments:
Post a Comment