Wir brauchen keine Männer!

Jännä viikonloppu takana. Päädyin nimittäin babysittaamaan parikymmpistä turkkilais jäbää. Aatelkaa mun työnkuvaan kuuluu nyt siis aveccina olokin. Jo on monipuolinen työnkuva! Vähän oli kuulkaa semmonen blind date- fiilis ku menin heppua vastaan lentokentälle. Ei ois ite asiassa kahen aikaan aamuyöstä yhtään voinut innostaa raahautua lentokentälle. Varsinkin kun rakennustöiden takia suora linja Schönefeldin lentsikkakentälle oli poikki. Mikä siis tarkotti, että mun piti valita kiertotie ja lähteä kentälle pari tuntia etukäteen. Mutta tästä viikonlopusta saan sitten pari vapaapäivää, eikä kukaan muukaan hommaa voinu hoitaa niin ei auttanu valitukset.. Töitä on tehtävä sillon kun niitä on!

Jänskätti hieman lentokentälle palloillessa, että tunnistankohan mä lainkaan ketä on vastaanottamassa. Kiitos Facebookin tunnistin hepun kuiteskin yllättävän helposti. Ja vihdoin kello viiden aikoihin lauantaina me oltiin sitten kotona! Ja siitä alkoikin sitten Surpan kahden päivän babysittaus ruljanssi, mikä sisälsi yksityisen kaupunkikierroksen, baarikierroksen sekä kulinaristisia elämyksiä. (Jeps, laitoin jäbän maistamaan mun tekemää salmiakkivodkaa).. Ja nyt on aivan poikki!
Musta tuntuu nimittäin siltä, että mun pitää oikeesti saada pyhittää viikonloppu omalle laatuajalle. Sillä tarkotan siis sitä, että mä haluan päättää mitä sillon teen ja millon tai kenen kanssa. Nyt ahistikin jotenkin, kun en voinu vaan ite päättää ja palloilla menemään vaan aika piti niin sanotusti jakaa aika jonkun toisen kanssa. Varsinkin kun täällä on koko ajan oikein yltiösosiaalinen niin omaa rauhaa osaa arvostaa enemmän. Babysittauksen takia jouduin myös pitää kuntosalista pari vapaapäivää. Loppujen lopuksi jouduinkin toteamaan, että vaikka välil tuntuu,että ois ihana jakaa kaikki nää seikkailut jonkun toisen kanssa, niin ehkei musta oiskaan siihen tällä hetkellä. Ehkä sitä on nimittäin tullu jo sen verran itsenäiseksi ja jollain tapaa itsekkääksikin, ettei omaa aikaansa osaa enää jakaa. Tai sitten alkaa vaan ahistaa liian helposti. TAI ehkä kukatieskenties kaikki nämä jossittelut katoaa, kun joku päivä se oikea prinssi tulee vastaa. Hoppas så!

Onni on olla onnellinen!

Mistä on elämän pienet nautinnot tehty..? Illasta yksin omassa kodissa, hiusten värjäämisestä, ranskalaisesta manikyyristä, kasvonaamiosta ja hyvästä leffasta hyvän juoman kera. Joskus oma seura on yksinkertaisesti parasta seuraa! Ja kyllähän se on niin että itteänsä pitäis hemmotella useammin. Eli nyt kaikki kultamussupussukat menkää siitä hemmottelemaan itteänne! Olette sen ansainneet!