Tulipas eilen hyvä todiste siitä, milloin miehet ovat tarpeellisia... Tarpeellisuuden huomaa siinä vaiheessa, kun kolme suomineitoa yrittää saada epätoivosesti grilliin kunnon hehkut. Turhien yritysten jälkeen me oltiin jo luovuttamassa. Päätettiin, että ootetaan kunnes muut tulee. Muut sana tarkottaa tässä yhteydessä MIESTÄ. Joku ilmeisesti luki meidän ajatuksemme, sillä apuun riensi aito oikea sakemanni. Tyyppi oli jo parikyt minsaa kattonu puiston toiselta puolelta meidän epätoivosta yrittämistä. Sakemanni sai sit meidän grillin kunnolla hehkumaan. :) Huippua, että on olemassa noin ystävällisiä ihmisiä.
Mutta nyt kiiruhan tapaamaan yhtä tytsyä, joka on kans HC-klubin jäsen. Tavataan ekaa kertaa, ku me molemmat nyt asutaan täällä Bayreuthissa. Taas Hospitality Club osoittaa toimivuutensa!
Myöhemmin tulee mun vieraat Kölnistä ja Sarpsa. Huippua nähä noita tyyppejä!
Tekis mieli kirjottaa nyt enemmän. Mutta tiukka aikataulu ei nyt anna periksi.
Eli nyt menoksi ->
Saturday, April 28, 2007
Friday, April 27, 2007
Ruskea sakemanni
Kirjotin toissa päivänä tänne blogiin lyhyen kirjoituksen, joka lopulta päätyi bittitaivaaseen kiitos menkkakänkkäränkästä kärsineen nettiyhteyden. Nyt kerkeen kirjottaa valitettavasti ihan pikasesti, sillä lähen kohta kaiffarin kaa ostaa grillitarvikkeita. Tarkotus ois nimittäin tänään isommalla jengillä avata kesän grillikausi. Sit illalla tod.näkösesti jatketaan matkaa yhteen klubiin. Kyseessä on siis pieni "kyläklubi". Ihan innoissani tosta grillaamisesta ja puistikossa hengaamisesta. Kävin just uimassakin, jotta jaksan nauttia kunnolla grillipöperöä. Meillä pitää vaan viel keksiä joku patentti, miten me saadaan viinipullo pysyy suht kylmänä. Ulkona kun on tällä hetkellä semmoset 25 astetta lämmintä.
By the way..En oo koskaan jo huhtikuussa ollu näin ruskee, mitä mä nyt oon. Joka päivä ku tulee nimittäin köllittyä auringossa. Kesä on huippu juttu!
Pus, pus! Hali, hali!
By the way..En oo koskaan jo huhtikuussa ollu näin ruskee, mitä mä nyt oon. Joka päivä ku tulee nimittäin köllittyä auringossa. Kesä on huippu juttu!
Pus, pus! Hali, hali!
Sunday, April 22, 2007
Sakemanni
Aurinko paistaa taas mielettömän lämpimästi. Asteita on "vaivaset" 20. Meikku on jo grillannu itteäni puistossa ja kerenny samalla polttaakin ihoa (Näytän tyypilliseltä suomalaiselta turistilta). Kesä on tullut jäädäkseen. Ja mikä kauheinta, edessä on nyt siis myös lentolippujen osto. Just katoin lentolippuja, mutta jotenkin en halua tehä sitä lopullista päätöstä. Mutta ens viikolla halpojen lentolippujen takia pitäs jo alkaa tekee pikku hiljaa päätöksiä siitä, millon mä oon lähössä täältä takas Suomeen. Pelottavaa.. Ei siinä, etteikö teitä suloisia pullero palleroita ois mukava tavata. Mutta kuten olen jo aikaisemminkin todennut, tunnen oikeasti eläväni täällä. Elämä on enemmän täynnä uusia asioita.
Tää uusi lukukausi on varmaan huomattavasti erilainen. Täällä on nyt jo ennestään kavereita ja kuviot on tuttuja. Onneksi viime lukukautena tuli kans sen verran paljon matkustettua, että nyt voi keskittyä auringossa löhöämiseen täällä Bayreuthissa. Mutta älkää luulko, että mun matkakuume ois johonkin kadonnu. Tarkoitus ois nimittäin viikon päästä matkustaa Prahaan. Sit myöhemmin vielä Puolaan ja muiden vaihtareiden kaa Dresdeniin. Kaikki muut reissut tulee sit siihen lisänä.
Ennen ku aloin kirjottaa tätä, kirjotutti (tiedän, ettei toi oo oikea suomen kielen sana) ihan hirmuttomasti. Mutta nyt ku alotin tämän tilittämisen, ei enää tilitytäkään (tiedän, toi sana on vielä kauempana suomen kielestä) niin paljon. Tässä koneen edes istuessa tulee vaan tarve lähteä ulos aurinkoon. Elikkä se on nyt moikkelis!
P.S Sotkettuani mieskuviot olen nyt päättänyt, ettei tältä reissultä sitä saksalaista unelmien prinssiä tartu mukaan. Joten äippä päipän ei tarvi pelätä, mun tuovan jotain sakemannia
kotiin.. :)
Tää uusi lukukausi on varmaan huomattavasti erilainen. Täällä on nyt jo ennestään kavereita ja kuviot on tuttuja. Onneksi viime lukukautena tuli kans sen verran paljon matkustettua, että nyt voi keskittyä auringossa löhöämiseen täällä Bayreuthissa. Mutta älkää luulko, että mun matkakuume ois johonkin kadonnu. Tarkoitus ois nimittäin viikon päästä matkustaa Prahaan. Sit myöhemmin vielä Puolaan ja muiden vaihtareiden kaa Dresdeniin. Kaikki muut reissut tulee sit siihen lisänä.
Ennen ku aloin kirjottaa tätä, kirjotutti (tiedän, ettei toi oo oikea suomen kielen sana) ihan hirmuttomasti. Mutta nyt ku alotin tämän tilittämisen, ei enää tilitytäkään (tiedän, toi sana on vielä kauempana suomen kielestä) niin paljon. Tässä koneen edes istuessa tulee vaan tarve lähteä ulos aurinkoon. Elikkä se on nyt moikkelis!
P.S Sotkettuani mieskuviot olen nyt päättänyt, ettei tältä reissultä sitä saksalaista unelmien prinssiä tartu mukaan. Joten äippä päipän ei tarvi pelätä, mun tuovan jotain sakemannia
kotiin.. :)
Monday, April 16, 2007
Heinänuha ja aurinko.
Nyt sain viimein julkaistua ton matkakertomuksen. Pari viikkoahan tässe melko lailla menikin..Sortsi!
Tässä pikasesti uusimmat kuulumiset:
Koulu pärähti sit tänään käyntiin. Tosin onneksi kaikki kurssit ei vielä ala tällä viikolla, vaan vasta ensi viikolla. Uuden lukukauden myötä arjen täyttää myös avajaispippalot ja uudet vaihtarit on nyt kaikki täällä. Uusien joukossa tuli pari aivan huippu tyyppiä! Ja suomalaisia tytsyjä on nyt kaiken kaikkiaan hurjat 12-13. Käsittämätöntä. Nyt meil ei siis enää olemassa salakieltä, jota vierusnaapuri ei ymmärtäis. :( Masentavaa.
Viikonloppuna sain ite kunnian olla hospitality club-isäntä! Ekaa kertaa siis. Mun vieraana oli yksi saksalainen jäppinen ja sen englantilainen kaveri. Synkkas kyllä hyvin, eikä hostina oleminenkaan ollu vaikeaa. Vein pojat mukanani bileisiin ja biletin menemään. :D Hostina olo oli helppoa ku mikä, ku jätkät oli sen verran rentoja.
Nyt viimeset pari päivää täällä on ollu kunnon hellekelit. Tänäänkin otettiin aurinkoa 25 asteen lämmös. Huippua!
Perjantai 13. päivä osoitti muuten pahan karmansa.. Suvi sotki vähän ihmissuhde-soppaa. :D Likaiset yksityiskohdat tulee sit kerrottua myöhemmin..
Tässä pikasesti uusimmat kuulumiset:
Koulu pärähti sit tänään käyntiin. Tosin onneksi kaikki kurssit ei vielä ala tällä viikolla, vaan vasta ensi viikolla. Uuden lukukauden myötä arjen täyttää myös avajaispippalot ja uudet vaihtarit on nyt kaikki täällä. Uusien joukossa tuli pari aivan huippu tyyppiä! Ja suomalaisia tytsyjä on nyt kaiken kaikkiaan hurjat 12-13. Käsittämätöntä. Nyt meil ei siis enää olemassa salakieltä, jota vierusnaapuri ei ymmärtäis. :( Masentavaa.
Viikonloppuna sain ite kunnian olla hospitality club-isäntä! Ekaa kertaa siis. Mun vieraana oli yksi saksalainen jäppinen ja sen englantilainen kaveri. Synkkas kyllä hyvin, eikä hostina oleminenkaan ollu vaikeaa. Vein pojat mukanani bileisiin ja biletin menemään. :D Hostina olo oli helppoa ku mikä, ku jätkät oli sen verran rentoja.
Nyt viimeset pari päivää täällä on ollu kunnon hellekelit. Tänäänkin otettiin aurinkoa 25 asteen lämmös. Huippua!
Perjantai 13. päivä osoitti muuten pahan karmansa.. Suvi sotki vähän ihmissuhde-soppaa. :D Likaiset yksityiskohdat tulee sit kerrottua myöhemmin..
Saturday, April 07, 2007
Reissaajan paluu..
Mä lupailen aina, että kirjoitan matkan varrelta tänne blogiin. Mut ainut sit kerkeenkin vaan yhen kerran kirjottaa. Mut jotenkin sitä reissun päällä elää niin sata lasissa, että illalla on aivan poikki, eikä yksinkertaisesti enää jaksa kirjoitella. Eli nyt tohon aluksi tommosta selitys-settiä ja nyt ite asiaan.
Olin reissun päällä nyt kaiken kaikkiaan 13 päivää. Saavuin 14 tunnin matkustamisen jälkeen myöhään tiistai-iltana hymy huulilla tänne kotiin. Taas kylmät väreet kulki kotimatkalla, kun maisemat oli niin upeat ja oli hyvä tunne palata kotiin. Ihan hirvittää, ku tää aika vaan juoksee. Vielä viikko lomaa ja sit pärähtää käyntiin viimeinen lukukausi. Kaikki kehuu kesälukukautta, joten vähemmästäkin olen innoissani. Erityisesti kun viime lukakausikin oli piru vie (yritän taas ottaa ton sanan taas mun aktiiviseen käyttöön. Olen nimittäin vaihtanut tuon lausahduksen täällä suomeksi kiroiluun. Eikä se vit**- sana oikein sovi mun suuhun :) niin huippu.
Kertaa pikaisesti, mitä tällä seikkailulla koin/näin. Oli siisti tunne huomata, kuinka nautin yksinkin matkailusta. Hostellit ja hospitality club pitää kyllä huolen siitä, että saan hölöpötys kavereita.
Budapestiin jämähin sit pitemmäksi aikaa. Yhteensä vietin siel viisi yötä. Kuten aiemminkin sanoin hostelli oli aivan huippu! Sieltä löyty jopa astianpesukone (luksusta opiskelijalle) ja pyykinpesukonekin. Ja jos oisin älynny varata hostellin netistä, hintaa ois yölle tullu vaivaset 6 ekeä. Yhteinen olohuone telkkareineen loi hyvää tunnelmaa, varsinkin kun porukka sattu olemaan niin mukavaa. Laittakaapa siis hostelli nimeltä Prima korvan taakse, jos eksytte budapestiin. Itekin löysin ton hostellin tsäppäilemällä pallontallaajien sivustolla.
Budapestissä oli kunnon kesä ilmat. Käpsin päivisin siel topissa ja nautin huimista maisemista. Huimat maisemat kohtaa sillon, ku nousee korkealle Budan puolella. Mun päivät Budapestissä alko aina kasin aikaan aamulla ja viimestään ysiltä olin jo ulkona. Sit kotia tulin illalla klo.19 aikoihin. Laskeskelin, että yhteensä Budapestissä kävelin 30 tuntia, en nimittäin koskaan käyttäny mitään muuta ajopeliä kuin omia jalkojani. Ei ehkä kannattanu, sil mul on nyt molemmisa varpais joku rasitusvamma. Relaan nyt pääsiäisen ajan ja vasta sitten meen taas kuntokeskukseen aerobikkaamaan. :)
Budapestin jälkeen suuntasin Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin. Oli ihan tunne, kun ympäril ei enää ollukaan turisteja. Zagrebissa ehottomasti siisteintä oli tavata paikallinen tytsy, johon tutustuin kolme vuotta sitten ollessani Lions-vaihossa Ruotsissa. Ekana vuonna tuli pidettyä enemmän yhteyttä. Sit yhteyden otot luonnollisesti hiipu. Kun saavuin Zagrebiin, laitoin pitkästä aikaan viestiä ja me sit tavattiin. Ajatelkaa mä sain mun kolme viimestä vuotta mahtumaan kolmeen tuntiin! Jotenkin oli käsittämätön tunne nähä aikoihin ja silti tuntui niinku me oltas vasta tavattu.
Zagrebis vietin kaksi yötä. Sitten lähin Sloveniaan Ljubljanaan tapaamaan mun kaveria, joka oli viime lukukautena täällä. Suhde parin päivän aikana tiivisty entisestään. Kaupunki itessään on niin idyllisen pieni. Koko maassa on kaiken kaikkiaan miljoona asukasta ja Ljubljanassa asukkaita on 200 000. Eli pääkaupungis asuu joka viides slovenialainen. Sen kyl huomasi, sillä porukka katto mua ihan kummissaan. Kaverikin huomautti asiasta ja päädyttiin siihen, ettei musta tuukaan saksan kuningatarta vaan slovenian. Niin kuninkaallista kohtelua sain Sloveniassa. :D
Ljubljanasta matka jatkui Venetsiaan, jossa mua vastassa oli paikallinen hospitality club-jäsen. Vieläpä hyvännäköinen sellainen... :) Venetsias kerkesin ihastella upeita maisemia pari päivää. Ihmiset sanoo, ettö Venetsia haisee. "Pettymys" oli kova, kun Venetsia ei haissukaan. Onneksi mul oli sen verran hyvä hosti, että se etsi mulle pari haisevaa katua.. :D Venetsia oli jotain sanoin kuvaamattoman kaunista! Ainut miinus tulee puluista ja turisteista. Siltikin ei voi muuta kuin kehua paikka..Viuh! Venetsiasta matka sitten jatkui itävallan kautta kotia.
Arvatkaa paljon mun reissu majotuksineen ja matkoineen tuli maksamaan. Kokonaisuudessaan 230 euroa. Varppina viel oisin saanu vähän halvemmallakin tehtyä ton reissun. Ja jotkut tyypit maksaa maltaita päästääkseen löhöämään rannalla ku samal rahal voi kokea niin paljon enemmänkin. Itä-Eurooppa kyl sykähdyttää enemmän ku länsi.
Olin reissun päällä nyt kaiken kaikkiaan 13 päivää. Saavuin 14 tunnin matkustamisen jälkeen myöhään tiistai-iltana hymy huulilla tänne kotiin. Taas kylmät väreet kulki kotimatkalla, kun maisemat oli niin upeat ja oli hyvä tunne palata kotiin. Ihan hirvittää, ku tää aika vaan juoksee. Vielä viikko lomaa ja sit pärähtää käyntiin viimeinen lukukausi. Kaikki kehuu kesälukukautta, joten vähemmästäkin olen innoissani. Erityisesti kun viime lukakausikin oli piru vie (yritän taas ottaa ton sanan taas mun aktiiviseen käyttöön. Olen nimittäin vaihtanut tuon lausahduksen täällä suomeksi kiroiluun. Eikä se vit**- sana oikein sovi mun suuhun :) niin huippu.
Kertaa pikaisesti, mitä tällä seikkailulla koin/näin. Oli siisti tunne huomata, kuinka nautin yksinkin matkailusta. Hostellit ja hospitality club pitää kyllä huolen siitä, että saan hölöpötys kavereita.
Budapestiin jämähin sit pitemmäksi aikaa. Yhteensä vietin siel viisi yötä. Kuten aiemminkin sanoin hostelli oli aivan huippu! Sieltä löyty jopa astianpesukone (luksusta opiskelijalle) ja pyykinpesukonekin. Ja jos oisin älynny varata hostellin netistä, hintaa ois yölle tullu vaivaset 6 ekeä. Yhteinen olohuone telkkareineen loi hyvää tunnelmaa, varsinkin kun porukka sattu olemaan niin mukavaa. Laittakaapa siis hostelli nimeltä Prima korvan taakse, jos eksytte budapestiin. Itekin löysin ton hostellin tsäppäilemällä pallontallaajien sivustolla.
Budapestissä oli kunnon kesä ilmat. Käpsin päivisin siel topissa ja nautin huimista maisemista. Huimat maisemat kohtaa sillon, ku nousee korkealle Budan puolella. Mun päivät Budapestissä alko aina kasin aikaan aamulla ja viimestään ysiltä olin jo ulkona. Sit kotia tulin illalla klo.19 aikoihin. Laskeskelin, että yhteensä Budapestissä kävelin 30 tuntia, en nimittäin koskaan käyttäny mitään muuta ajopeliä kuin omia jalkojani. Ei ehkä kannattanu, sil mul on nyt molemmisa varpais joku rasitusvamma. Relaan nyt pääsiäisen ajan ja vasta sitten meen taas kuntokeskukseen aerobikkaamaan. :)
Budapestin jälkeen suuntasin Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin. Oli ihan tunne, kun ympäril ei enää ollukaan turisteja. Zagrebissa ehottomasti siisteintä oli tavata paikallinen tytsy, johon tutustuin kolme vuotta sitten ollessani Lions-vaihossa Ruotsissa. Ekana vuonna tuli pidettyä enemmän yhteyttä. Sit yhteyden otot luonnollisesti hiipu. Kun saavuin Zagrebiin, laitoin pitkästä aikaan viestiä ja me sit tavattiin. Ajatelkaa mä sain mun kolme viimestä vuotta mahtumaan kolmeen tuntiin! Jotenkin oli käsittämätön tunne nähä aikoihin ja silti tuntui niinku me oltas vasta tavattu.
Zagrebis vietin kaksi yötä. Sitten lähin Sloveniaan Ljubljanaan tapaamaan mun kaveria, joka oli viime lukukautena täällä. Suhde parin päivän aikana tiivisty entisestään. Kaupunki itessään on niin idyllisen pieni. Koko maassa on kaiken kaikkiaan miljoona asukasta ja Ljubljanassa asukkaita on 200 000. Eli pääkaupungis asuu joka viides slovenialainen. Sen kyl huomasi, sillä porukka katto mua ihan kummissaan. Kaverikin huomautti asiasta ja päädyttiin siihen, ettei musta tuukaan saksan kuningatarta vaan slovenian. Niin kuninkaallista kohtelua sain Sloveniassa. :D
Ljubljanasta matka jatkui Venetsiaan, jossa mua vastassa oli paikallinen hospitality club-jäsen. Vieläpä hyvännäköinen sellainen... :) Venetsias kerkesin ihastella upeita maisemia pari päivää. Ihmiset sanoo, ettö Venetsia haisee. "Pettymys" oli kova, kun Venetsia ei haissukaan. Onneksi mul oli sen verran hyvä hosti, että se etsi mulle pari haisevaa katua.. :D Venetsia oli jotain sanoin kuvaamattoman kaunista! Ainut miinus tulee puluista ja turisteista. Siltikin ei voi muuta kuin kehua paikka..Viuh! Venetsiasta matka sitten jatkui itävallan kautta kotia.
Arvatkaa paljon mun reissu majotuksineen ja matkoineen tuli maksamaan. Kokonaisuudessaan 230 euroa. Varppina viel oisin saanu vähän halvemmallakin tehtyä ton reissun. Ja jotkut tyypit maksaa maltaita päästääkseen löhöämään rannalla ku samal rahal voi kokea niin paljon enemmänkin. Itä-Eurooppa kyl sykähdyttää enemmän ku länsi.
Subscribe to:
Posts (Atom)